Vuoriston ylittäminen jatkui. Ajaminen piti tehdä jo kieli keskellä suuta. Ajovirhe olisi kostautunut tällä 3metriä leveällä jai kaiteettomalla tiellä 300metrin pudotuksella. Vastaantulevia kulkuneuvoja piti varoa kaikenaikaa.

Tien vierestä kuvattu pudotus

Vuorten loputtua ajelimme Agadir:iin syömään ja katsomaan josko nähtäisiin ihka elävä Suomalainen :)
Näkemättä jäi ja lähdimme kohti Länsi-Saharaa. Poikkesimme rannalle katsomaan Atlannin valtamerta. Aila lähti mielipuuhansa (simpukoiden kerääminen) ja minä jäin katselemaan kalastajien toimintaa.

Tie kulki aivan Atlannin rantaviivaa pitkin ja lämpötila tippui kohisten. Laukusta joutui jo kaivamaan takkia päälle, jota viimeksi tarvittiin muistaakseni Ranskassa. Merituuli oli jotain kamalaa, välillä piti pidellä toisella kädellä kypärästä kiinni että potta pysyi päässä. Tuulen piekseminä ja kylmissämme kipusimme hotelliin ja nukkumaan.
Aamutuimaan yritettiin tehdä lähtöä, mutta vielä paikallinen kauppias halusi esitellä myymäläänsä, luuli ilmeisesti pääsevänsä rahastamaan turisteilta päiväpalkkansa. Kyllä kauppiaan naama oli kurtussa kun yritti "Berber"korvakoruista saada 160Dirhamia kun minä laskeskelin niiden hinnaksi 10Dirhamia. Näihin "tervetuloa minun kauppaani" ei kannata lähteä mukaan. Siellä menettää vain rahansa ja aikansa. Mutta me ostettiin huivi ihan hyväntahdon eleenä ettei nyt ihan ilmaiseksi tarvinnut tavaroitaan esitellä. Molemmille kyllä jäi vain paha maku suuhun, minulle liian kalliista huivista ja myyjälle kun ei päässytkään rahoihin käsiksi.

"Onnellinen huivin omistaja?"

Matka pääsi jatkumaan ja Saharan valloitus kiiltämään silmäkulmassa. Mitä etelämmäksi mentiin sitä useammin alkoi tulla poliisien tarkastuspisteitä, ja jokaisessa pisteessä tarkastettiin passit ja kysyttiin ammatti/minne menossa/mistä tulossa....
Kysyin lupaa ottaa valokuvaa mutta ei kuulemma saanut ottaa. Seuraavalle tarkastuspisteelle "unohdin" sitten kypäräkameran päälle ja saatiin taltioitua videolle sekin pysäyttely tulva.

Matkan teko oli melko tylsää. Vasemmalla kivikkoa, oikealla valtameri, 5kilometriä suoraa, käännös, 5kilometriä suoraa...
Majoituksen kanssa ei ollut enää ongelmia. Teltta iskettiin totaalisen kauniille paikalle ja käytiin kävelemässä merenrantaa pitkin. Illalla sitten keiteltiin trangiassa ruoat ja kahvit.

Ja aamulla vaihteeksi hieman isompi operaatio pyörän pakkaamisessa. Matka jatkui Länsi-Saharaan.